Rohkeutta riittää ainakin paperilla.

Rohkeus on aineiston selvästi yleisin arvoteema. Siihen luokiteltiin 98 arvoa eli 18,5 prosenttia koko aineistosta. Seuraavina tulevat yhteistyö, luottamus ja rehellisyys sekä inhimillisyys.

Nämä neljä teemaa muodostavat yhdessä 279 arvoa eli 53 prosenttia kaikista kerätyistä arvoista. Jos arvolistauksia on uskominen, suomalainen pörssiyritys on siis ennen kaikkea rohkea, yhteistyökykyinen, luotettava, rehellinen ja inhimillinen. Hienoa. Kukapa ei haluaisi olla?

Ongelma ei tietenkään ole siinä, että yritykset arvostavat rohkeutta, yhteistyötä tai rehellisyyttä. Ongelma syntyy siitä, että arvon pitäisi auttaa yritystä tekemään juuri sille ominaisia valintoja. Jos yli puolet kaikista arvoista mahtuu neljän varsin yleisen hyveen alle, niiden kyky erottaa yrityksiä toisistaan jää väistämättä melko ohueksi.

Tämä ei tee arvoista huonoja. Se tekee niistä hyödyttömiä.

Kaikki 13 arvoteemaa.

Osuudet kuvaavat yksittäisten arvolauseiden määrää, eivät niiden yritysten määrää, joissa teema esiintyy. Yhdellä yrityksellä voi olla useita samaan tai eri teemaan kuuluvia arvoja.

Myös täsmälleen samat arvot toistuvat.

Samankaltaisuus ei jää vain teemojen tasolle. Myös täsmälleen samoja arvoja löytyy yritykseltä toiselle.

Kirjainkoko sivuuttaen Rohkeus esiintyy aineistossa sellaisenaan 15 kertaa ja Vastuullisuus 10 kertaa. Luottamus ja Yhteistyö esiintyvät kumpikin kahdeksan kertaa.

Onko rohkeus siis huono arvo? Ei tietenkään ole. Mutta pelkkä sana rohkeus kertoo organisaatiosta lopulta yhtä vähän kuin strategia, jonka mukaan yritys haluaa kasvaa kannattavasti ja palvella asiakkaitaan hyvin.

Kiinnostavaa on se, mitä rohkeus juuri tässä yrityksessä tarkoittaa. Mitä siellä pitää uskaltaa tehdä? Mitä aikaisemmin välteltyä asiaa rohkeus velvoittaa kohtaamaan? Millaisessa tilanteessa rohkea valinta maksaa yritykselle jotain? Entä mistä työntekijä tunnistaa, että rohkeutta oikeasti arvostetaan eikä vain paineta vuosikertomukseen?

Arvoa ei testata silloin, kun kaikki vaihtoehdot ovat helppoja ja kaikki ovat samaa mieltä. Arvoa testataan ristiriidassa. Silloin, kun pitää valita kahden hyvän tai kahden huonon vaihtoehdon väliltä ja jokin tärkeä asia joutuu väistämättä väistymään.

Arvo ei ole koristeellinen sana

Hyvä arvo ottaa kantaa. Se kertoo, millaista toimintaa yrityksessä halutaan nähdä enemmän ja millaista vähemmän. Sen pitäisi auttaa henkilöstöä, johtoa ja omistajia valitsemaan myös silloin, kun asiakas, tulos, ihmiset ja pitkän aikavälin etu vetävät eri suuntiin.

Jos arvo sopii sellaisenaan lähes mille tahansa yritykselle, sen ohjausvoima jää helposti vähäiseksi. Kaikkien ei tarvitse keksiä uusia sanoja vain erottumisen vuoksi, mutta jokaisen pitää pystyä kertomaan, mitä valittu sana tarkoittaa juuri meillä.

Muuten arvo on vain sana. Ja sanojahan maailmaan mahtuu.

Miten selvitys tehtiin?

Aineisto koottiin heinäkuussa 2026 Nasdaq Helsingin päälistalla noteerattujen yritysten julkisesti ilmoittamista arvoista. Mukaan saatiin 141 yritystä ja yhteensä 531 erillistä arvoa.

Jokainen yrityksen julkilausuma arvo käsiteltiin omana havaintonaan. Arvot ryhmiteltiin niiden pääasiallisen sisällön perusteella 13 teemaan. Teemojen osuudet laskettiin kaikista 531 arvohavainnosta, ja sanatoistot laskettiin keskenään yhtenevistä arvoista kirjainkoko sivuuttaen.

Luokittelu on tietenkin tulkinnallinen. Sama arvo voisi joissakin tapauksissa kuulua useampaankin teemaan. Ihmiset kun onnistuvat pakkaamaan kahteen tai kolmeen sanaan yllättävän monta asiaa.

Selvityksen tarkoituksena ei ole arvioida yksittäisiä yrityksiä tai sitä, kuinka hyvin niiden arvot toteutuvat käytännössä. Me emme tämän aineiston perusteella tiedä, onko rohkeutta arvokseen ilmoittava yritys oikeasti rohkea. Selvitys kertoo siitä, millaisia sanoja ja teemoja suomalaiset pörssiyritykset ovat valinneet kuvaamaan itseään ja toivomaansa toimintaa.

Arvojen tehtävä on ohjata, ei täyttää verkkosivua.

Aineisto ei osoita, että suomalaisilta yrityksiltä puuttuisi hyviä aikomuksia. Hyviä aikomuksia riittää. Se osoittaa, kuinka samankaltaiseksi yritysten arvopuhe on muodostunut.

Arvojen sanoittaminen on arvotyön helpoin vaihe. Johtaminen alkaa vasta sen jälkeen. Arvojen pitää näkyä päätöksissä, johtamisessa, rekrytoinneissa, palkitsemisessa ja siinä, millaista toimintaa organisaatiossa hyväksytään. Erityisen hyvin ne näkyvät siinä, mihin johto puuttuu ja minkä se jättää kaikessa hiljaisuudessa hyväksymättä tai hyväksyy.

Jos yrityksen arvona on rohkeus mutta huonojen uutisten kertojat ammutaan aamunkoitteessa, todellinen arvo ei ole rohkeus. Jos arvona on yhteistyö mutta palkitseminen kannustaa osaoptimointiin, todellinen arvo löytyy palkitsemisjärjestelmästä. Jos arvona on inhimillisyys mutta ihmisiä kohdellaan vaikeissa tilanteissa lähinnä kustannusriveinä, verkkosivulle kirjoitetulla sanalla on lopulta varsin vähän merkitystä.

Arvomme.fi tekee tämän samankaltaisuuden tarkoituksella näkyväksi. Generaattorin käyttämät arvot ovat suomalaisten pörssiyritysten oikeita arvoja, mutta niiden satunnainen yhdistelmä paljastaa, kuinka geneeriseltä arvopuhe voi pahimmillaan kuulostaa.

Jos satunnaisesti arvottu yhdistelmä kuulostaa uskottavasti yrityksesi omalta arvomaailmalta, kannattaa ehkä pysähtyä hetkeksi miettimään, ovatko arvonne todella teidän.